Toimiala kehittyy vauhdilla. Digitalisaatiossa on siirrytty sanoista tekoihin, ja vaikka vastuullisuusasioissa (digivihreästä siirtymästäkin puhutaan) otetaan harppauksia niin säädösten kuin myös suunnittelun tasolla on soveltaminen vielä jokusen virstanpylvään takana.
Digitalisaation myötä niin koneiden ohjaamot, kenttätyökalut kuin toimistojen työpöydät ovat muuttuneet; bitti virtaa vailla varsinaista päämäärää ja tietohankkeiden soveltamisvaihe antaa odottaa itseään. Tämän ohella pitäisi saada varsinaista jälkeä aikaan työmaalla.
Valmius mitata ja tuottaa jäsenneltyä tietoa niin itsellemme kuin sidosryhmille on arvonluonnin näkökulmasta elintärkeää. Kestävyys- ja vastuullisuusnäkökulmasta se tarkoittaa että taloudelliset, kulttuurilliset sekä ympäristöä koskevat asiat ovat kunnossa. Digitaaliset työkalut ovat suuri osa ratkaisua mutta kuitenkin vain yksi osa.
"Dataa on joka puolella, eikä kaikkea kerättyä tietoa ole tarkoituksenmukaista tai tehokasta esittää kaikille. Kullakin eri osa-alueella on tärkeää että ymmärretään tiedon tärkeys oman työn osalta niin, että dataa saadaan myös perustellusti kerättyä", sanoo Christoffer Tallqvist, joka toimii konsernin kehitysjohtajana. "Myös kestävyystyössä on tärkeää, ettei säntäillä sinne tänne, vaan että määrätietoisesti ja pala palalta kehitetään arvoketjun osa-alueita kuntoon, samalla välttäen osa-optimointia."
Tallqvistin strategiset teemat.
Yllä kuvatut toiminnan teemat tavoitteellisuus, osaaminen ja tehokkuus ovat arvojen jatkeena toiminnan keskiössä. Mittarit, tai KPI:t, eivät saa olla itseisarvoja vaan niiden takana täytyy olla tarkoitus. Tavoitteellisuuden kautta auditoidaan osaamista ja onnistumista, jonka perään varmistetaan (perustan ollessa kunnossa) että toimet itsessään ovat tehokkaita. Näillä eväillä pyritään varmistamaan ettei vastuullisuustyössä, eikä muussakaan työssä ammuta ohi.
"Kyllähän tämän kaikille pitäisi tulla selkäytimestä. Omassa työssä se näkyy siten, että tietoa on kerättävä siten että se kuitenkin on luonnollista tiedon tuottajalle; ei yhtään ylimääräistä raporttia tai dokumentoinnin työvaihetta, jotka eivät tuota arvoa joko meille itsellemme tai sidosryhmille", Christoffer toteaa. "En usko että papereita kukaan mielihyvästä täyttelee. Manuaalinen tiedonkeruu pyritään upottamaan normaaleihin työvaihekirjauksiin, ja esimerkiksi työkonedatan tyyppinen itsestään syntyvä tieto pyritään keräämään suoraan rajapinnoista."
Teollisuusvetoisten tilaajien vaatimukset ovat oikeutetusti kiristyneet vastuullisuuden saralla. Hahmottaakseen sekä Tallqvistille itselleen, että sidosryhmille toimintaa omien ISO-standardien ohella luotiin tiekartta, jonka tavoite on ISO14001-sertifioinnin ohella havainnollistaa sitoutuminen laaja-alaisesti kestävyystyön eri osa-alueille. Tiekartan sertifiointiosuus on nyt saavutettu, ja ISO9001- sekä 45001 ohella, Tallqvistilla on 26.1.2023 alkaen myös ISO14001-ympäristösertifikaatti .
"Ympäristön huomioiminen on meille entuudestaan itsestäänselvyys, jo pelkästään säädösten puolesta. Kun kestävyystyötä lähestyy esimerkiksi kolmen pilarin mallin kautta, päästään lähemmäs myös ympäristönäkökulmien konkretiaa yritystasolla. Ei työ sertifikaatin myöntämiseen pääty ja mielummin tuleviin ilmastohaasteisiin ollaan proaktiivisia, samalla tapaa kuin taloudellisiin suhdannemuutoksiin ja alakohtaiseen työvoimapulaan", Christoffer pohtii. "Tasapainon saavuttamisessa ja ylläpitämisessä on oma hommansa."
Dronekuvaa Tallqvistin urakoimasta tuulivoimaprojektista, Etelä-Pohjanmaalta.
Tallqvistin arvot ja DNA on taipuvainen nk. maalaisjärjen käyttöön. Loputtomien datavirtojen vääntäminen visualisoiduksi tiedoksi on vääjäämätöntä mutta mikä sen tarkoitus on?
Kestävyystyössä päätettiin ottaa ohjenuoraksi tavoitteellisia teemoja roadmapin muodossa. Näin tavoitteiden jäsentäminen, sekä osaamisen hankkiminen niiden tehokkaaseen saavutukseen on selkeämpää. ISO-standardien ollessa arkipäivää voidaan kokea että itse konkretia toimista puuttuu, osin siksi että se konkretia elää työkoneista, projekteista, laskennasta ja muista operaatioiden lähteistä kerätystä tiedosta. Kun tavoitteet ovat selkeitä ovat arkiset toimetkin yksinkertaisia parannuksen kohteita; ei rakenneta norsunluutornia vaan kehitetään toimintaa päivä ja toimi kerrallaan kohti parempaa huomista.
Yhteistyökumppaneiden näkökulmasta pyritään lähestymään niin omia kuin kumppaneiden kestävyystavoitteita avoimin mielin, ja käymään läpi toimivia käytäntöjä työnsuunnittelun näkökulmasta.
"Meidän luotto siihen että kestävä rakentaminen ja investoinnit tuleviin sukupolviin kannattaa, se on graniitinkova", Christoffer summaa.
Christoffer Tallqvist toimii Tallqvist-konsernin kehitysjohtajana.
Vahvuutemme
